Larppia ja laiffii

Jesh. Viereinen kuva ei esitä terroristia, vaan, ylläripylläri, yhteysvene Creuft's Luckin navigaattoria Lissa Al-Amria, joka oli hahmoni Clarissiessa. Ja että oli mahtava larppi, vieläkin niin kovasti harmittaa, että se on ohi, eikä voi tietää, milloin taas on tulevaisuudessa yhtä hyvää tarjolla. Äh.

Paluu arkeen on ollut ankara, mutta muutama mukavakin juttu on tapahtunut. Maanantaina pääsin melkoisen varmasti läpi saksan peruskurssi 2:n tentistä - juujuu, en mää koskaan ressaa yhtään näistä kokeista sun muista en. Tänään taas onnistuin viimein hommaamaan pianistin resitaaliini, enää pitäisi tosiaan opetella sitten soittamaan. Missähän välissä sitä ehtisi... Ei siihen varmaan pitkään mene, korkeintaan muutama vuosi...kymmen, taikka sata...

Noin muuten tiedoksenne, että tämä J on ainakin siinämäärin toipunut Novan holtillisista rasitteista, että olisi jo kohtapuoliin valmis soittelemaan yhdessä taas. Mutta ehkäpä mieluiten vasta sen resitaalin jälkeen. Sit vaan Haydn-humppaa kehiin!

Huomenna on taas (?) YS-bileet. Kumma kun tuntuu, että niitä on kovin usein, vaikka nämähän ovat vasta kolmannet, mitä olen järkkäämässä. Kyseessä on tosin vuoden isoin häppeninki, vuosijuhlat. H-jormakin varmasti saapuu kiltisti paikalle ja tarjoilee hymyillen. :-P